Ohjaaja-tuottaja Ulla Lappalainen:

Mahtava fiilis saada upea kukka-asetelma ja teatterille stipendi Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen Katupeili-juhlassa eilen illalla. Apurahat ja sponsorit ovat kiven alla näinä niukkuuden aikoina. Siksi olemme iloisia ja onnellisia huomionosoituksesta, jonka tuen turvin voimme viedä Nora Akselinin kiusaamisesta toipumisesta kertovan näytelmän Kirjoita mulle pikkuveli hienoon päätökseen.
Tiukka parin kuukauden harjoitteluputki on takana. Ensi-iltaan on enää muutama päivä. Lennossa on jouduttu vaihtamaan muutama näyttelijä pari kertaa, kun harjoitusaikataulut ovat käyneet mahdottomiksi rooliin jo nimetyille. Nämä haasteet on kuitenkin jo selätetty ja nyt vain viimeistelemme 10-vuotisjuhlavuoden toista ensi-iltaa.
Meillä Hykissä on ollut käsikirjoittajia omasta takaa. Nora Akselin on viides nuori, jonka käsikirjoitus päätyy Hykin teatterin lavalle. Hänen tekstissään minua kiinnosti sen elävyys ja puhuttelevuus, onnistuneet roolihahmot ja tuoreesti käsitelty koskettava aihe.
Tekstistä, sen yksityiskohdista ja rakenteesta on keskusteltu Noran kanssa monta kertaa vielä harjoitusten alettuakin. Arvostan sitä, että käsikirjoittaja on tahtonut pitää kiinni muun muassa omasta hieman yllättävästä loppuratkaisustaan.
Kiusaaminen on vaikeasti karkotettavissa. Tekijäryhmämme jäsenistä melkein jokainen nuori on tullut ainakin vähän kiusatuksi. Kiusaaminen on asia, josta pitää puhua. Toivomme, että näytelmä virittelee kysymyksiä: En kai minä kiusaa? En kai sulje silmiäni kiusaamiselta?
Tiukka parin kuukauden harjoitteluputki on takana. Ensi-iltaan on enää muutama päivä. Lennossa on jouduttu vaihtamaan muutama näyttelijä pari kertaa, kun harjoitusaikataulut ovat käyneet mahdottomiksi rooliin jo nimetyille. Nämä haasteet on kuitenkin jo selätetty ja nyt vain viimeistelemme 10-vuotisjuhlavuoden toista ensi-iltaa.
Meillä Hykissä on ollut käsikirjoittajia omasta takaa. Nora Akselin on viides nuori, jonka käsikirjoitus päätyy Hykin teatterin lavalle. Hänen tekstissään minua kiinnosti sen elävyys ja puhuttelevuus, onnistuneet roolihahmot ja tuoreesti käsitelty koskettava aihe.
Tekstistä, sen yksityiskohdista ja rakenteesta on keskusteltu Noran kanssa monta kertaa vielä harjoitusten alettuakin. Arvostan sitä, että käsikirjoittaja on tahtonut pitää kiinni muun muassa omasta hieman yllättävästä loppuratkaisustaan.
Kiusaaminen on vaikeasti karkotettavissa. Tekijäryhmämme jäsenistä melkein jokainen nuori on tullut ainakin vähän kiusatuksi. Kiusaaminen on asia, josta pitää puhua. Toivomme, että näytelmä virittelee kysymyksiä: En kai minä kiusaa? En kai sulje silmiäni kiusaamiselta?